Marckwort Oy

Ope oppilaana – oivalluksia verkkopedagogiikasta

Verkkopedagogiikan kehittäjänä sain aitiopaikan verkko-oppimiseen, kun lähdin kokeilemaan oppilaan roolia verkkokurssilla. Ilmoittauduin täydennyskoulutukseen, joka toteutettiin kokonaan verkossa. Kolmen kuukauden kokemus toi opelle aivan uutta näkökulmaa oppimiseen. Siis nimenomaan oppimiseen, ei pelkästään verkko-oppimiseen.

Tajusin taas jälleen kerran, että oppimisessa ovat tietyt lainalaisuudet. Verkko ei ole taikakalu, joka saa ihmiset oppimaan vain ja ainoastaan sen vuoksi, että se on perinteistä luokkahuonetta uudempi ja siksi jotenkin innostavampi oppimisympäristö. Oppiminen on hyvää, jos taustalla on hyvää pedagogiikkaa.

Nuorten digitaalista oppimista on tutkittu jonkin verran, ja tulokset ovat ristiriitaisia. Välillä mietin, ovatko tutkijan omat ennakkokäsitykset ohjanneet tutkimuskysymysten tekoa, kun tulokset tutkimusten välillä poikkeavat välillä radikaalistikin. Argumentit vellovat mustavalkoisesti digin hyvyydessä ja pahuudessa, ikään kuin digitaalisuus yksin jouduttaisi tai hidastaisi oppimista. Yhtä lailla niin luokkahuoneessa kuin verkossakin voidaan järjestää hyvää tai huonoa opetusta – syy tai ansio ei välttämättä ole ympäristössä, vaan siinä, miten opetus on järjestetty.

Olin onnekas. Minun kirjoittamisen opintoni oli suunnitellut pedagogi. Opiskellessani tein koko ajan havaintoja paitsi omasta oppimisestani myös siitä, millaisia ratkaisuja ohjaajamme oli tehnyt kurssia suunnitellessaan. Hyvän oppimisen kriteerit täyttyivät monessa kohdassa. Minua ilahdutti muun muassa se, että oppimisprosessi oli näkyvissä ja oppiminen oli vuorovaikutteista.

Verkkokoulutuksen yksi parhaista puolista on se, että oppiminen on ajasta ja paikasta riippumatonta. Tämä on niin iso argumentti, että kukaan ei voi enää kiistää verkko-oppimisen etuja. Itse opiskelin maapallon toiselta puolelta, Etelä-Amerikan Andeilta, enimmäkseen sellaisina aikoina, kun muu ryhmäni nukkui syvintä untaan. Ajallisesta ja paikallisesta etäisyydestä huolimatta syntyi vuorovaikutusta, joka motivoi. Vuorovaikutus onkin yksi oppimisen elementeistä, jota verkko-opiskeluunkin kannattaa sisällyttää.

Verkko-opiskelussa on paljon potentiaalia, jota tuskin olemme vielä täysin edes ymmärtäneet. Ala muuttuu koko ajan, kun uusia työkaluja ja alustoja kehitetään. Vaikka verkko-opetus ammentaa uusista innovaatioista, on hyvä muistaa, että oppimisessa on kyse aina myös inhimillisistä tekijöistä, joita ei voi haudata teknologian alle. Hyvä kouluttaja, oli hän sitten luokkahuoneessa tai verkossa, kysyykin säännöllisesti itseltään: Millaista on hyvä oppiminen? Millaista opetuksen kuuluu siis olla? Näiden kysymysten tulee olla pohjalla, kun oppimista ja kouluttamista digitalisaatiossa uudistetaan.

Kirjoittaja: 

Päivi Lehti, FM, Verkkopedagogiikan asiantuntija. Päivi toimii äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana, asiantuntijaopettajana ja sähköisen materiaalin tuottajana. Päivi on kouluttanut opettajia digitalisaatio-muutoksessa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.