Marckwort Oy

Verkkokurssin resepti – tarjoilun runsautta vai harkitusti hyvää?

Verkkokurssin tekijä on kuin päätään pyörittelevä kokkaaja ruokakaupassa: anna minulle hyvä resepti, niin poimin koriini tuotteet, joilla teen herkullisen päivällisen!

Tavoitteet. Jokainen peruskokkikin tietää, että eri tilanteisiin toimii erilainen kattaus. Verkkokurssinkin elementit suunnitellaan tarpeen mukaan. Muotoile ensin konkreettiset tavoitteet: mihin kurssillasi pyritään? Jos pitää oppia mahdollisimman paljon ulkoa, tuota muistia tukevaa materiaalia. Jos taas haluat opiskelijasi pohtivan tai oppivan soveltamaan tietoa, aktivoi ajattelua ja kehittele soveltamaan tähtääviä tehtäviä.

Rajaus. ”Keep it simple” toimii niin keittiössä kuin verkossakin. Uudet oppimisalustat antavat mahdollisuuden liittää kurssille monenlaisia toiminnallisuuksia, ja kohta voit olla kuin innostunut kokki kehittelemässä uutta ja hieman liian monimutkaista reseptiä. Otatko ”varmuuden vuoksi” mukaan kaiken mahdollisen vai uskallatko jättää myös jotain pois? Liian monet sekavat maut jättävät ruokailijalle hämmentyneen olon, samaan tapaan liian runsas, visuaalisesti sirpaleinen verkkokurssi haittaa oppimista. Uskalla rajata myös asiasisällöstä – muista tavoitteet!

Oppimisen punainen lanka. Pedagogiikka on kuin huippukokin liemi: jos liemi on huono, keittoa eivät pelasta siihen heitetyt hyvät raaka-aineet. Oli kyse sitten lyhyestä tai pitkästä, virtuaalisesta tai luokkahuoneessa tapahtuvasta koulutuksesta, luo oppimispolku eheäksi tavoitteista arviointiin. Pedagogisen ajattelun keskiössä ovat kysymykset: mitä materiaaleja käytän, millaisia oppimistehtäviä laadin, millä tavalla tehtävät tehdään ja millaista palautetta oppija saa? Pedagogi miettii oppimiseen punaisen langan: missä järjestyksessä, minkä kokoisina paloina eri elementit seuraavat toisiaan. Tämä näkyy myös typografiassa ja taitossa: materiaali näyttää visuaalisestikin viimeistellyltä ja harmoniselta.

Eri elementit. Kun tavoitteet ja pedagogiikka ovat hallussa, on aika valita kurssille sopivat elementit: oppimistehtäviä, tekstiä, kuvaa, videota, audiota… Ensimmäisillä verkkokursseilla kannattaa lähteä muutamasta selkeästä ja turvallisesta elementistä liikkeelle. Jos asiasisältöä ei ole paljon eikä sisältö ole nopeasti muuttuvaa, kurssi voi koostua esimerkiksi pelkästään videoista ja aktivoivista tehtävistä. Jos taas sisältöä on paljon ja se on vaikeasti hahmottuvaa, opetusmateriaaliksi tarvitaan myös hyvin tuotettua, havainnollista tekstiä ja sitä tukevia kuvia ja kuvioita. Pyri sisällyttämään kurssiisi visuaalisia, aktivoivia ja vuorovaikutteisia osuuksia, sillä ne tukevat ja tehostavat oppimista.

Mitä vielä? Jokainen kokki haluaa tietää, maistuiko ruoka. Pyydä siis verkkokurssin suorittaneilta palautetta. Oppiiko kurssillasi? Mitkä osuudet toimivat, mitä kohtia kannattaa kehittää? Suora palaute osallistujilta kertoo parhaiten, miten verkkokurssisi toimii.

Päivi Lehti, FM, verkkopedagogiikan asiantuntija.