Blogi: Milloin osaat vierasta kieltä?

Olen eri tilanteissa kiinnittänyt huomiota, miten arkoja monet suomalaiset ovat puhumaan vierasta kieltä. Vaikuttaa siltä, että meihin suomalaisiin, ja varsinkin varttuneeseen sukupolveen, on tehokkaasti iskostettu ajatus, ettei pidä avatakaan suutaan ellei hallitse kieltä todella hyvin. Samalla kaikki ymmärtävät, että tämä ajatus on täysin absurdi. Pitämissäni koulutuksissa opiskelija on monesti tullut kertomaan, vuolaasti ja pitkään, joskus jopa lähes virheettömällä ruotsin kielellä, miten ei oikein viitsisi puhua ruotsia, kun sitä ei osaa. Häkeltyneenä ihmettelen aina itsekseni, miten paljon osaamista menee hukkaan joka kerta, kun joku aivan turhaan vähättelee omia kielitaitojaan! Onneksi nuoremmassa sukupolvessa tätä ilmiötä näkee yhä vähemmän.

Kielen oppiminen on matka

Usein muistutan ruotsin kielen opiskelijoilleni, että kun kielitaidon toisessa ääripäässä on aloittelijataso ja toisessa ääripäässä on edistynyt taso, useimmat ovat jossain siinä välissä. Sinne edistyneempään ääripäähän ei mitenkään pääse kulkematta koko matkaa aloittelijatasosta alkaen. Eikä siihen loppupäähän välttämättä tarvitse edes päästä. Kaikki kielitaito on käyttökelpoista, ja vaikka se ei riittäisikään kattamaan kaikkia tilanteita, se riittää aina johonkin.

Kieli on käyttämistä varten

Toinen tekemäni huomio on, että muunmaalaiset eivät suhtaudu vieraan kielen käyttämiseen läheskään yhtä itsekriittisesti kuin suomalaiset. Kun vaikkapa britti kertoo osaavansa italiaa, se saattaa käytännössä tarkoittaa, että hän osaa italiaksi laskea kymmeneen ja tilata lasin viiniä. Mutta mitä se haittaa, italiaahan sekin on, ja se viinilasi tuodaan sillä kielitaidolla pöytään! Tämän huomasi myös toimittaja Hanna Jensen, joka kertoo Apu-lehden verkkojulkaisussa espanjan kielen opiskelukokemuksistaan. Jensenin opettajakin korosti, että puhumisen tarkoitus on kommunikoida eikä puheen tarvitse olla täydellistä. Tämän kannattaakin opettajan mukaan hyväksyä heti. Jensen huomasi pian, miten aktiivisen roolin ottaminen rentoutti häntä ja auttoi kielen käyttämisessä ja sen myötä oppimisessa.

Muokkaa kielitaitoa tarpeen mukaan

Pitäisiköhän meidän suomalaisten määritellä kielen osaaminen uudelleen? Mitä tapahtuisi, jos poistaisimme taustaolettamukset, että vieraan kielen ”osaaminen” automaattisesti merkitsee vähintään hyvää tai sujuvaa kielitaitoa? Usein esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä asiakasta voi auttaa ja palvella jo siinä vaiheessa, kun kielitaito on selvästi yhä kehittyvällä tasolla, toki asian vaativuudesta riippuen. Kun työntekijä on jo saavuttanut vieraan kielen perustaidot, hän voi usein suhteellisen pienillä ponnistuksilla kehittää työkontekstissa tarvittavan kielitaitonsa sellaiselle tasolle, että siitä on iloa ja hyötyä niin hänelle itselleen, yritykselle kuin asiakkaallekin.

Hannele Ritari

Haluatko kommentoida? Lähetä minulle viesti: kielikurssit(a)marckwort.fi